sunnuntai 30. toukokuuta 2010

Puutarhassa

Puutarhatyöt ovat lähteneet käyntiin rivakasti, kun toukokuun lämpimät viikot pörhäyttivät kaiken kasvun vauhdilla liikkeelle.
Nyt on puolestaan satanut niin paljon, että rikkaruohoa alkaa tupsahdella sinne tänne, joten hyvällä haralla on töitä kasvien ja penkkien juurilla.
Ohessa kuvia pihaltamme sieltä täältä.




Olen uusinut oheisten pihaportaiden pielet istuttamalla erilaisia pikkuhavuja. Paikka on melko auringonpaahteinen, joten ajattelin niiden siinä menestyvän.






Täytyipä kuvata tämäkin, kun ihastuttava luumupuu kukassaan nupullaan olevien alppiruusujen takana.


Pihamme vesiaiheessa on nököttänyt tämä otus jo parikymmentä vuotta.


Kullero on aloittanut kukintansa tällä viikolla ja tähän Kulleroon liittyy tarina Norjan matkastamme 1994, jolloin kaivoin sen lusikalla kovasta savisesta maasta, jossa lusikkakin taittui kahtia.
Näkymä silloiselle Kullero-pellolle oli huikea, niitä oli kukassaan kaikkialla.
Eli tämä Kullero on matkamuisto. Olen jakanut sitä mökillekin kasvamaan.


Tähän loppuun liitän kiitokseni Reiskun "Neulontaa & muuta näperrystä -blogissa olleeseen mukavaan kilpailuun, jonka voitin ja palkinnot ovat tässä; ihanaiset villasukat ja huovutettu pöllö-avaimenperä.



Reisku huovuttaa hahtuvasta mitä vain ja mm. risutkin taittuvat hänen käsissään vaikka miksi.
Kiitos siis vielä kerran Reisku! :)

perjantai 21. toukokuuta 2010

Yksinkertaisia ruukkupajuja

Reilut vuosi sitten, kevättalvella käteeni kirjastossa osui Sine Jakobsenin kirja "Ruukkupajut"
Kirja oli täynnä kuvia ja ohjeitakin toinen toistaan upeimmista pajupuista. Runkoja voi myös keskenään punoa ja letittääkin, jos tahtoo koristeellisuutta. Pajuksi taitaa käydä, mikä vain paju.



Napsuttelinpa siis pihalla olevasta Terijoen salavasta pitkiä ja suoria "piiskoja" ihan vain muutaman kokeillakseni, jotka sitten sidoin juuttinarulla yhteen ja istutin multaan. Kastelin kunnolla.
Oheiset kuvat pajupuistani ovat siis viimevuodelta.




Mökillekin tein yhden.


Meidän pihalla tosiaan kasvavaa salavaa olen yrittänyt päästää päiviltään, kun valtaa muutoin pihalta liian ison osan ja kasvaa aivan tontin rajalla, mutta vieläpä tuo on ilonamme. Ja teinpä senkin uusista vuosikasvuista letitys-punokset ja aika veikeän näköinenhän siitä tuli.




Tänä vuonna kaivoin lehtitunkion perukoilta esiin yhden viimevuotisista, jonka olin heittänyt jo oikeastaan pois ja yllätyin, että oli vielä hengissä, mutta pajuthan ovat sitkeitä. Ja niinpä tökkäsin sen jälleen ruukkuun ja nyt siinä on silmuja ihan mukavasti. Täytyy vain saksia ehkäpä vielä lisää latvuksia, jotta tuuheutuisi oikein ja sitten muotoilisi palloksi.


Pajuisin terkuin

perjantai 14. toukokuuta 2010

Toukokuun taikaa

Kyllä tämä toukokuu on ihanaa aikaa! Etenkin nyt, kun lämpimät kelit ovat saapuneet, niin luonto on suorastaan puhjennut muutamassa päivässä kevään vihreyteen.
Jälleen olin istutuspuuhissa ja nyt olin ostanut lisää orvokkeja ja asettelin ne suureen oleskeluryhmän vieressä olevaan laatikkoon.



Ruusujuuri on kauneimmillaan näin alkukesästä.



Sain äitienpäivälahjaksi lumihiutale-miljoonakelloamppelin, jonka asettelin laatikossa olevan tolpan päähän.



Puusta oli tipahtanut vanha linnunpesä ja poimin sen talteen kivaksi yksityiskohdaksi asetelmaan.




Istutustöiden jälkeen olikin kahvin paikka Tosca-leivosten kera.


Helppojen Tosca-leivosten ohje:
Pohja
4 munaa
4 dl sokeria
5 dl vehnäjauhoja
2 1/2 tl leivinjauhetta
1 1/2 dl maitoa
150 g margariinia

- Munat ja sokeri vatkataan ja niihin lisätään sulatettu margariini ja maito. Sen jälkeen lisää taikinaan vehnäjauhot, joihin sekoitettu leivinjauhe.
Kaada uunipellille ja paista 10 min 200 asteessa.

Päällys
200 g voita
2dl sokeria
200 g mantelilastuja
3 rkl vehnäjauhoja
1/2 dl maitoa

Sulata voi paistinpannulla ja lisää sokeri. Lisää mantelilastut ja kuumenna niitä jonkin aikaa. Lisää vehnäjauhot ja maito.
Kaada seos uunista otetun pohjan päälle ja paista vielä 200 asteessa n. 10 min kunnes pinta on kauniin ruskea.

Helppoa ja hyvää, vaikkapa kevään juhliin. Pellillisestä tulee monta palaa.

perjantai 7. toukokuuta 2010

Kevään kukkijoita

Kevät on edennyt jo toukokuulle ja äitienpäivän kynnykselle. Kelien lämpenemistä odotellessa olen hankkinut muutaman valkoisen alppiruusun pihalle. Laitoin miehen karsimaan pihtakuusen alaoksia, kun on niin leveästi levittäynyt nurmikolle, vaikka tontin reunalla onkin ja niinpä siihen juurelle syntyi paikka alppiruusuille. Pihtakuusen runkohan on kauniin harmaa, sileä ja hiukan kiiltäväkin, joten yhtään ei alaoksien poisto rumentanut sitä.





Sinivuokot ovat jo jonkin aikaa olleet kukassa ja samoin sinistäkin sinisemmät skillat, joita kävin kuvailemassa viereisellä niityttyneellä tontilla.




Raparperi on kyllä yksi sitkeimmistä kevään kasvun aloittajista.


Valkeita orvokkeja laitoin vapuksi ja hyvin ovat tarenneet, vaikka räntää on muutaman kerran niskaansa saaneet. Haudallekin niitä myös vein.


Kun on vielä niin koleata, mutta jotakin kukkaa tahdoin kuistille, niin päädyin kestäviin krysanteemeihin. Kauppaan oli tullut näitä kauniin limenvärisiä (kuva hiukan vääristää todellista väriä) ja niitä sitten istuttelin.



Yhden valkoisenkin krysanteemin toki ostin myös.



Ensiviikolla sää lämpenee ja kevät puhkeaa täyteen kukkaansa! :)