torstai 20. syyskuuta 2012

Betonikoristeita pihalle

Meillä tehdään takkaremonttia tai siis vanha purettiin pois ja uutta tehdään tilalle. Mies on rapannut ja paikannut seinää ja lattiaa takan kohdalta erilaisilla sementtisekoituksilla, joista minullekin on piisannut muutama annos omiin betonivaloksiini.

 

Eipä nämä nyt kummoisia ole, kun en ehtinyt oikein paneutumaan asiaan, kun en osannut varautua, että ylimääräistä sementtiä edes jäisi.


Kun olen kova jemmaamaan kaikkea, niin on tullut joskus jemmattua ostotäytekakkujen muovisia suojakupuja ja niihin tein muutaman valoksen.









Loput massat kaadoin soikean kasvien lannoite ämpäriin, johon painoin keskelle toisen muovisen rasian ja kivet painoiksi. Reunalle painelin pieniä kiviä koristukseksi.

keskiviikko 12. syyskuuta 2012

Syksyn neulomisia ja hilloamisia

On vähän saamaton olo ollut tässä jonkin aikaa, mutta sain jotenkin otettua itseäni niskasta kiinni ja kudoin itselleni syksysukat. Lankana 7 veljestä 'Fasaani'.



Lankoja aina mielelläni hiplailen kaupassa, mutta lopullinen inspis neulomiseen kuitenkin aina antaa hiukan odotella. Lisäksi krooniset niskavaivat eivät oikein kutomisesta tykkää.



Pihlajanmarjoja keräilin lähimetsästä kuistin koristukseksi























Naapuri ystävällisyydessään antoi meille ämpärillisen omenoita ja niistä keittelin hilloja. Omppohillo on yksi lempparihilloistani.



Sitten kerron lopuksi mukavasta yllätyksestä, kun pihamme sai kaupungilta kunniapalkinnon 'Meidän oma piha' -kilpailussa. Ilahduin siitä kovasti! Saimme palkinnoksi myös Mustilan arboretumista kertovan ihastuttavan kirja!

torstai 6. syyskuuta 2012

Vanha sivustavedettävä puusohva

Meillä on ollut miehen kanssa yhteinen loppukesän projekti, kun otimme ja kunnostimme yli 70 vuotta vanhan miehen suvussa kulkeneen sivusta vedettävän puusohvan uuteen eloonsa.. Sohva on odotellut jo useamman vuoden grillikatoksessa suojattuna, että saisimme sen viimeinkin otettua ja entisöityä.


Melko surkeassa kunnossahan se oli, mutta sitkeästi vain rapsuttelimme vanhoja maaleja pois ja lopulta viimeistelimme uudella maalilla.





Sohvaan liittyy sellainen tarina, että sen on tehnyt 1930-luvun loppupuolella mieheni isän eno noin 16-18-vuotiaana, joka sittemmin kaatui rintamalla sodan loppumetreillä vain 22-vuotiaana.
























Nyt siitä tuli vierasvuode ja minulla on siihen ihan pitsilakanatkin varattuna.