Taalainmaan hepat :)

Olen jo jonkin aikaa yrittänyt "metsästää" itselleni Taalainmaan hevosta, mutta en vain ole löytänyt ja sitten näin jossakin betonista tehdyn sellaisen. Ja siitä se idea sitten lähti...

Eli päätin tehdä Taalainmaan hevoseni taikataikinasta :)

Ja näin hyvin se onnistui. Piirsin ensin paperista mallin, jota jäljensin kaulittuun taikataikinaan.
Paistoin ja sen jälkeen liitin kaksi yhteen taikataikinalla ja jälleen paisto.

Kuivuttuaan ja jäähdyttyään maalasin hepat valkoisella.

Nytpähän ei sitten muuta kuin, että;

"Nosta orhi jalkaa, rekiretki alkaa, helkkää tiu'ut pienet iloiset... "

Ensimmäinen adventti

Ensimmäinen adventtipyhä jo ovella. Virallisesti joulunaika alkamassa.
Kyntteliköt kaivettava kaapeista ikkunoille valaisemaan, tällä hetkellä melko pimeää ja lumetonta maisemaa.

Sydämessä se joulu kuitenkin jo alkaa tuntua ja lämmittää mukavasti mieltä.

Oikein hyvää ensimmäistä adventtia!

Pikkujoulun aikaan

Ensimmäisiä joululeivonnaisia on jo tullut paistettua. Pipareista aloittelin ja tällä kertaa teinkin vaaleita joulupipareita ilman siirappia eli pohjana ihan peruspiparitaikina, johon lisäsin joulunmausteita. Ihan hyviä ovat ja vaikkakin perheen miesväki kaipailikin siirappipipareiden perään, mutta paistellaan niitä myöhemmin.

Ja pikkujouluajassa kun ollaan, niin pikkuinen kuusi pääsi sisälle ja oksille ripustelin pipareita jouluntuoksua tuomaan.

Tästä se joulun odottelu alkaa... :)

Possun uusi elämä

Vähän jo joulua mielessäni, sain idean tuunata, joskus kauan sitten appiukon tekemästä possu-leikkuualustasta (terkkuja vaan, jos satut appi vilkaisemaan sivuja) , jouluisen somisteen.

Tässä siis jo kolhuja saanut vanha possu ennen tuunausta.

Ja tässä uudessa elämässään :)
Valkoista maalia pintaan ja rusetti kaulaan napin kera ja siitäpä tulikin entistä ehompi.

Joulua odotellessa

Hiljakseen siirrytään pikkujouluaikaan.

Sisustamista

Loppukesän ja syksyn aikana olen hiukan sisustellut päivittäen kodin ilmettä. On uutta verhoa olohuoneessa ja erilaisia sisustustekstejä siellä täällä, joihin olen nyt kovasti tykästynyt. Olen melkoisen kova kaikenlaisen maalaisromanttisen/rannikkotyylin perään, vaikka koitankin säilyttää tietyn minimalistisuuden siemenen, jotta ympäristö säilyisi harmonisena sekä helppona siivota pölynpyyhkimisineen.

Kohta pääsee asettelemaan kaikkea jouluista näiden koristuksien sijaan. Olen useampana vuonna sisustanut joulumme lähes valkoiseksi kukkia myöten, mutta tänä jouluna siihen tulee ripauksia punaista sinne ja tänne. Kävinkin jo ihastelemassa ja hypistelemässä paikallisessa sisustus-/kukkapuodissa kaikkea ihanaa joulutavaraa. Piristi kummasti, vaikken vielä mitään sen kummoisempaa mukaan ostanutkaan.

On niin mukavaa, kun lunta on satanut lisää ja tänään varsinkin on ollut upea auringonpaiste.

Meidän koira

Marraskuuta kuljetaan ja päätinkin tehdä postauksen meidän koirulista, kun sattuu olemaan marraskuuntyttö silkkiterriereiden silkkikalenterissa.
Kuvassa Gerbera on noin 8 viikkoinen.

Tumma "rotweiler-väritys" on kaikilla silkkiterrieripennuilla alkuunsa ja sitten, kun turkki alkaa kasvamaan, tumma väritys kasvaa pikkuhiljaa pois.
Näissä seuraavissa kuvissa näkyy reilun puolen vuoden ikäisenä, miten tumma väri siirtyy kasvaessaan alemmaksi jääden latvoja koristamaan.

Tällä rodulla ei ole ollenkaan varsinaista turkinvaihtoa/-lähtöä. Karvaa ei siis lähde, muuta kuin harjatessa takuista. Silloin tällöin leikkelen ja siistin, ettei turkki pääse maata laahaamaan. Me ei olla niin tarkkoja turkin pituudesta, kun emme käy näyttelyissä.
Tottelevaisuus koulutuksessa olemme sen sijaan käyneet ja suorastaan erinomaisesti Gerbera on kaikkea oppinut. On oikein kuulias ja helppo.

Gerbera täyttää parin kuukauden päästä 2 vuotta. Olemme erittäin tyytyväisiä rotuun, joka on älykäs, pirteä ja vastavuoroinen. Koiria minulla on ollut aina, lukuunottamatta aikaa, kun lapset olivat pieniä. On ollut noutajaa, landseeria, munsterin seisojaa ja afgaaneita.

Kuva-arvoitus.
Löydätkö seuraavasta kuvasta koiran? ;)
Eli melko hyvin väritykseltään maastoutuu syksyiseen luontoon, jossa tykkää kovasti nuuhkia kaikkea mahdollista.

Siinäpä tarinaa lemmikistämme, josta on muodostunut tosi tärkeä perheenjäsen.

Ja sitten toivottelenkin kaikille isille...

Kiva on, kun saatiin pieni lumikerroskin valaisemaan hämärää marraskuuta :)

Syksyn askareita

Syksyn askareet alkavat olla käynnissä pihalla parhaimmillaan. Talkoilla perheenparissa ollaan niitä pakerrettu.
Viimeisetkin asetelmat kuistille ja piharuukkuihin tehty. Lehtiä joutuu hiukan vielä haravoimiaan, kun niin hitaasti tuntuvat tippuilevan, mutta sekin homma jo voiton puolella.
Talvi saa kohta tulla.

Syksyn alussa tekemäni risukartio sai lumimarjoista koristeensa.

Pajupallon pyörittelin kuistin laatikkoon kanervien ja havujen sekaan.

Pyhäinpäivä edessä ja toisaalla Halloweeni.

Meillä suuntautuu matka haudoille kynttilöitä viemään. Voi olla, että pikkuisia Halloweeni mörköjäkin on naapurustosta liikkeellä, joten täytyy varautua namuin "karkin tai kepposen" -kyselijöille.

Rauhaisaa viikonvaihdetta!

Vaniljainen omenapiirakka ja blogihaaste

Tässä leipomisvinkkiä viikonlopuksi. Sovelsin "Kinuski-kissan"-blogissa olevaa puolukkaspiraalin ohjetta omenapiirakkaan ja hyvää tuli.
Pyörittelin kotimaisen, melko hapahkon omenan lohkot sokerissa, ennen latomista ja näinpä ne paistuivatkin uunissa karamellisoituen.

Piirakka tulee jäähdyttää hyvin ennen tarjoilua, jotta täyte hyytyy kunnolla.

Ja sitten blogitunnustukseen/haasteeseen, jonka olen saanut useammalta blogi-tuttavaltani.

Kiitoksia paljon tästä tunnustuksesta!

Saatuaan tämän palkinnon täytyy tehdä seuraavat 7 kohtaa:
1. Kiitä sitä, jolta sait tunnustuksen.
2. Kopioi kuva ja liitä blogiisi.
3. Laita linkki, keneltä sait tunnustuksen.
4. Kerro seitsemän asiaa itsestäsi, mitä muut eivät vielä tiedä.
5. Anna tunnustus seitsemälle.
6. Linkitä nämä blogissasi.
7. Kerro näille seitsemälle tunnustuksesta!

Olenkin jo joskus paljastanut blogi-haasteessa asioita itsestäni, mutta laitettakoon nyt sitten vielä nämä seitsemän ;)

1. Lempiruokiani ovat itsetehdyt kaalikääryleet/kaalilaatikko

2. Käyn vesijuoksussa kerran viikossa

3. Olen eriskummallinen sekoitus romanttista boheemikkoa/ minimalistista perfektionistia

4. Viihdyn mieluummin luonnonkeskellä, kuin kauppakeskuksissa

5. Pidän graafisista hopea-/metallikoruista

6. Haaveilen lempeästä, auringonpaisteisesta aamusta kesämökin laiturilla

7. En pidä suolakalasta missään sen muodossaan

Enpä laita tätä haastetta sen kummemmin eteenpäin, koska se on jo melko monessa blogissa kiertänytkin, mutta jos joku tahtoo tämän mukaansa, niin ole hyvä vaan! :)

Mukavaa viikonloppua!

Tämä puinen "relax" (=rentoudu) -kyltti kulkeutuu tämän viikonlopun aikana mökille muistuttamaan, miten siellä tulee olla.

Rahkasammalkranssi

Kivien jälkeen jotakin pehmeää.

Kokeilin rahkasammalta kranssin tekoon. Ihan hyvin kesti ihan suoran puolalangalla sidonnan kranssipohjaan, jonka olin tehnyt viinimarjapensaan oksista. Siistin tässä syksynlopulla marjapensaita ja hyötykäytin taipuisat oksat siten.

Vielä saa metsästä tarpeita erilaisten krassien ym. tekoon, kun maa ei ole jäätynyt ainakaan täällä eteläisessä Suomessa. Suppilovahveroitakin löysin samaisella metsäreissulla, kun otin mukaani vähäsen tuota rahkasammalta.

Kiviä

Tässä, ennen kuin lumi peittää maan, laitan postauksen puutarhaan työstämistäni kivetyksistä.
Ja huom! Näin Aleksis Kiven päivänä :)

Kun kuvasin niitä tuli mieleeni, että melko paljon olen joskus jaksanut kivien kanssa "pelata". Mutta jokin niissä vaan kiehtoo niin, että nyttemmin huomaan mökillekin tekeväni kivetyksiä erilaisista kivistä. On mielenkiintoista sovittaa asetelmiin luonnonkiviä yrittäen saada niitä ikään kuin "taipumaan" johonkin muotoon.

Pihalta siis löytyy;

-pyöreitä mukulakiviä mm. vesirännin syöksytorven alta

-suuria räjäytyskiviä havujen seasta

-tontilla olleet vanhat kivijalan kivet säilytettiin ja aseteltiin porrastamaan piha kolmeen tasanteeseen, näissä tarvittiin tosin konetta apuna

-sitten on kivistä erilaisia rajauksia/reunustuksia
mm. tienlaitaan..

erilaisten tasojen väliin..

-ja esim. perennapenkin tueksi/kehykseksi.

Siinä nyt joitakin pihan kivetyksistämme. Nyt hiukan tahtia haittaa selkävaivat, lieneekö johtuvan osittain noista kivien pyörittelyistäkin ;)
Puhallin on hyvänä apuna pitämään kivetykset puhtaina ja se on ukko-kullan hommia se.

Arvonta suoritettu

Hei kaikille!
No, niin - blogini 1-vuotisarvonta suoritettu. Ihanaa, miten monta osallistujaa ja todella kiva kuulla niin paljon kauniita sanoja onnitteluineen ja kannustuksineen! Olen aivan otettu niistä. Kiitos vielä kerran!

Onnettarena toimi ukko-kulta ja seuraavat henkilöt siis voittivat jotakin pientä kivaa.
*Ystävät-nimikyltin kelluvien kynttilöiden kera voittivat:

- Minsku (Minskun poksista), Una (Unan maailmasta) ja Miia (Piece by Piece)

*Pikkuisen pöytäliinan "Home" -tekstillä voitti: - Bean emäntä (Bea'sta).

Paljon onnea!

Ottakaahan yhteyttä s-postiini; hahtuva08@gmail.com ja antakaa osoitetietonne, jonne posti voi sitten toimittaa voittonne.

Vuosi täynnä, joten arpajaiset!

Tässä alkaa olla kutakuinkin vuosi siitä, kun tämän blogin pitämisen aloitin. Tuntuu, että nopeasti ja aivan eritavalla sisältöisesti, on tämä aika kulkenut vuoden aikoineen, tämän bloggailun ansiosta. Antoisaa on ollut ja kivasti on voinut omaa pikkuista luovuuttaan toteuttaa tällä tavalla.

Ajattelinkin nyt laittaa pienet arpajaiset pystyyn asian tähden, joten kaikki jotka tahtovat mukaan arvontaan; kommentoikaa tähän postaukseen.

Arvon 4 palkintoa eli pikkuiset "ystävät" nimitarrat, vaikkapa vieraspyyhkeen merkiksi, kera pikkuisten vesikynttilöiden, sekä pikkuliinan "Home" - tekstillä.

Osallistukaahan arvontaan! :)
Arvonta-aika päättyy 7.10. klo 18.

Ruusuja vaahteranlehdistä

Löysin kivan linkin vaahteranlehdestä tehtyihin ruusuihin, jonne pääset tästä. Tätä tekniikkaahan voi käyttää muihinkin suuriin lehtiin.

Suihkautin lehtiin ja ruusukkeisiin hiukan lakkaa kokeillakseni pidentäiskö se lehtien freesiyttä ja etteivät käpristyisi.

Risuista, tosin melko kuivista, tein oheisen kartion ulkoportaiden pieleen.

Kokeilkaahan tehdä vaahterasta ruusukkeita, niiden lehdissä riittää paljon kauniita syysvärejä :)

Minttuhyytelöä ja muuta synsynsatoa

Tämä syyskuu on ollut, ainakin tähän asti, varsin kaunis ja lämminkin. Näin marjaisaa kesää ja syksyä en toista ihan heti muistakaan. On ollut ilo säilöä kaikenlaista herkkua talven varalle.

Ensimmäistä kertaa kokeilin tehdä minttuhyytelöä pihassa kasvavasta värimintusta ja aika veikeän makuista siitä tulikin. Minttuhyytelöhän on hyvää liharuokien, kuten mm. lampaan kanssa, mutta tämä värimintusta tekemäni hyytelö ei ole niin vahvan mintun makuista, joten se sopii oikein hyvin vaikkapa keksien, kuten cream crackerin kera vaikkapa juustolautaselle.
Ohjeen hyytelöön sain täältä.

Pihlajanmarjoista suunnittelin myös tekeväni vielä hyytelöä, elleivät linnut ehdi niitä popsia ensin. Se ei ole ihan kaikkien herkkua, mutta teenpä sitä oikeastaan sen vuoksi, kun kuopus oikein ehdotti :), saapas siis nähdä mihin asentoon suunsa menee, kun sitä maistaa ;)

Luumuja on tullut ahmittua ihan niin paljon, että vatsakin jo hiukan pulpahtelee, mutta hyviä ne vaan ovat.

Illat hämärtyvät ja pimenevät vauhdilla ja on mukava sytytellä pihalle tuikkuja sekä kynttilöitä pientä valoa ja tunnelmaa tuomaan.

Puolukkaa ja tatteja

Yllätyin kovasti, kun poikkesimme reilun viikon paussin jälkeen mökillä, että ihan pihamaalle oli kasvanut ihka oikeita herkkutatteja. Olen niin monesti miettinyt, miten maastomme kyllä vaikuttaisi suotuisaksi herkkutateille, mutta näinä 10:nä vuotena, joka kesäpaikkamme on meillä ollut, ei ole yhtään herkkutattia näkynyt. Alkuvuosina sain runsaasti lampaankääpää, mutta kuusimetsän harvennuksen myötä, ne ovat valitettavasti hävinneet.

No, eipä muuta, kuin keräämään herkut talteen ja pannullehan nuo päätyivät sipulin kera ja siitä edelleen herkullisiin uunileipiin.

Takaisintulo matkalla poikkesimme vielä puolukkaan paikkaan, jonka olin bongannut kesänaikana ja kylläpä sitä puolukkaa olikin. Puolessa tunnissa saimme 10 litran astian täyteen.

Puolukat olivat todella suuria ja meheviä.

Nämä sitten taas päätyivät pakkaseen ja sokerin kanssa survokseen.

Ja täytyihän sitä vispipuuroakin tehdä.
Terkkuja vaan keskimmäiselle pojalle sinne Kuopioon, että tätä teen sitten ihan sinua varten, kun tulet seuraavan kerran käymään ! :) Johan tuo kyselikin vispipuuron perään ;)

Puolukassa ollessani törmäsin tällaiseen todella kauniiseen jäkälään vai liekö jokin sammallajike (?). Näytti aivan pieniltä pallotuijilta.

Ja täytyyhän tähän loppuun vielä kukat liittää. Toin mökillä kasvattamiani auringonkukkia maljakkoon. Onhan pienoinen juhlaviikkokin, kun kuopuksella nimppärit ja keskimmäisellä synttärit! :) Onnea paljon!

Iloisia marjastus- ja sienestysretkiä kaikille piipahtajille!

Huutonetistä

Huutonetistä löysin huudettavaksi ihania uusia käsintehtyjä kodin somisteita, joita en vain voinut vastustaa...

Nämä käsityöt ovat kaikki eri valmistajilta, mutta sopivat oikein hyvin yhteen.

Oheinen leikkuulauta onnenkakun reseptillä kulkeutuu mökille, kuten tuo suuri pellavasydänkin.

Pieni romanttinen ripaus tuli näin sisustukseen. Pidän kovasti kaikesta pellavaisesta.



Syyskuuhun siirryttiin lämpimällä säällä. Saa nähdä, kuinka kauan jatkuvat näin kivat kelit. Vettä tosin aina välillä ripsauttaa, mutta sehän kuuluu asiaan.

Kaunista syyskuun alkua!

Hääpäivämatkailua

Tänä vuonna teimme hääpäivämatkan Mikkeliin ja siellä ensin lounaalle Kenkäveroon, joka on Suomen suurin ja kaunein pappila ihatuttavine miljöönein. Alueella sijaitsee käsityöputiikkeja, joista on mukava ostaa jotakin kotiintuomista sekä hyvin hoidettu hyötypuutarha kesäkukkineen. (Klikkaa kuvat suuremmaksi.)

Sen jälkeen suuntasimme Anjan Puistoon, joka on aivan ainoa laatuaan harvinaisine kasveineen ja lukuisine suihkulähteisine lampineen. Täytyy nostaa kyllä hattua tuo ahkeralle naiselle, joka on itse muokannut 7 ha:n alueen niin kauniiksi puistoksi. Oli ihana käyskennellä rauhoittavassa maisemassa. Suosittelen! :)

Ja tässä tämä edellisessä postauksessa mainitsemani ystäväni isän maalaama taulu urpiaisista ja punatulkuista. Siitä tuli nyt meidän hääpäivälahjamme.

Lämmintä elokuun loppua!

Pallohortensia

Pallohortensia alkaa olla kukkeimmillaan ja oksat oikein notkuvat suurista kukinnoista. Kukkimista on kestänyt jo muutama viikko.

Tämä hortensiani on vielä nuori eli viime vuonna ostettu. Olen yllättynyt, että näinkin suuresti nuori taimi kukkii.

Minulla on ollut vuosia ns. se tavallinen syyshortensia, mutta joku tauti ne vei ja päätin kokeilla tätä versiota. Vielä tekisi mieli hankkia mustilanhortensia.

Iloitaan tämän loppukesän kauniista kukkijoista!

P.S. Huomenna menen ostamaan ystävättäreni isän maalaaman kauniin taulun urpiaisista. Ihastuin siihen täysin hänen heinäkuisessa näyttelyssään ja ajattelininkin, että jos sitä ei kukaan muu varaa, niin minä mieluusti ostaisin sen ja niinhän siinä kävi, että minulle se taulu lintusineen nyt matkaa :))

Vadelmia

Tänä vuonna vadelmia tulee runsaasti.

Rauhaisalla mökkitiemme varrella, on melkoiset apajat tätä luonnon makoisaa antia ja olenkin innolla sitä poiminut pakkaseen. Oikein huvittaa, kun juuri toissa päivänä komusin niissä puskissa ja astiat, mihin kerätä, loppuivat kesken, niin ei auttanut muuta kuin ahmia suuhun lopulta, kun en malttanut jättää pensaisiinkaan kypsinä putoilemaan. Kyllä olivat makeita ja niin aromikkaita.

Yhteishyvä-lehden "Ruokamaailma" -liitteestä otin ohjeen piirakkapohjaan;

100 g margariinia
1/2 dl sokeria
1 kananmuna
1 dl grahamjauhoja
1dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

- Ensiksi margariini ja sokeri vaahdotetaan ja siihen lisätään kananmuna ja sen jälkeen kuivat aineet.

Vadelmiin sekoitin sokeria ja 1 1/2 rkl perunajauhoja.
Paisto 200 asteessa noin puolisen tuntia.

Kokeilkaahan helppoa reseptiä mieleisimmillä marjoilla, nyt kun ne ovat parhaimmillaan!

Betonista koristeita

Näitä betonitekeleitä tein muutama kesä sitten mökillä, kun mies piippua muurasi. Käytin töihini laastijämät, jota mieheltä jäi aina päivän päätteeksi muuraustähteiksi. Niin piipusta tuli melkein 6 metrinen ja sitä muurailtiin useampi päivä. Aluksi en meinannut keksiä, mitä siitä kokeilisin tehdä, kunnes alkuun vähäisistä laastin jämistä pyörittelin palloja ihan kokeeksi ja kun mieheltä jäi isompi satsi, kokeilin tehdä betonivadin ja ihan kivastihan se onnistui näin ruovimmastakin materiaalista.

Vati syntyy, kun kaataa laastin muovivatiin ja painaa sen päälle hiukan pienemmän vadin. Sen jälkeen antaa sen jämähtää sekä kuivua seuraavaan päivään ja sitten poistaa vadit.

Kiva on laittaa vettä astiaan ja koristella sitä, vaikkapa kukkasin ja iltasella tuikuinkin.

Vuohenputki

Vuohenputki, pihamme vitsaus, jota olen saanut nyhtää ja nyhtää sitkeänä rikkaruohona pois, nousee nyt kukkimaan viereisellä tyhjällä tontilla. Tokikin siitä saa kauniita kimppuja sidottua, etenkin hieman nuppuisista kukinnoista, jotka eivät ihan heti maljakossa karise.

Olen huomannut, että näin heinäkuulla siitä poimitut kukkavarret ovat kestävämpiä, kuin aivan juhannuksella auenneet. Voi tuo olla myös vain omaa "mutu"-tuntuntumaakin.

Vuohenputken nuoria lehtiä voi mainiosti käyttää salaateissa.

Ihanaa aikaa on kesä luonnonkukkineen kaikkineen. Luonto suo meille niin kaunista katseltavaa.