maanantai 9. tammikuuta 2012

Villasukkia

Vai, voikohan näitä ihan villasukiksi kutsuakaan, kun ovat Novitan Ilona-langasta, jossa on villaa vain 40 %.
 

Joka tapauksessa, nyt vuodenvaihteen jälkeen, toteutin tämän itselleni asetetun haasteen ja neuloin villasukat ensimmäistä kertaa, sitten kansakoulun ala-luokkien.
Kyllä olikin punnertamista ensimmäisten sukkien kanssa nimenomaan kantapään neulomisessa, vaikka olin ihan hyvät ohjeet tulostanut netistä. (Kyseessä on siis tiimalasikantapäät.)
Purin ja aloitin uudestaan toistakymmentä kertaa, mutta lopulta hoksasin ja sitten täytyikin neuloa vielä parit sukkaset lisää, jotta oppi jäisi mieleen.
 

Ihan sopivatkin niistä tuli, kun vain nyt raaskisin alkaa niitä pitämään.
Nyt olen niin sankaria, ettei tosikaan! ;-D


Hiukan on juuri tänään  mieli haikeana, kun kuopus lähti armeijan harmaisiin hetki sitten. Mitenkähän tähän hiljaisuuteen tottuu. Ja huomenissa on aika lääkärille nesteen poistoon polvesta ja se pelottaa, vaikka ei pitäisi olla kivuliasta. Marraskuussa teloin polveni kupsahtaessani nurin pihan portaissa ja siitä asti on vasen polvi oireillut, kunnes nyt ilmeisesti on niin rasittunut, ettei turvotus laske ollenkaan kylmäpussinkaan kera, vaan kerää lisää nestettä.
Eipä auta, eteenpäin se on mentävä. Pieniähän nämä asiat/vaivat ovat.

Oikein ihania talvisia päiviä kaikille
ja sydämellisesti tervetuloa uudet lukijani!

19 kommenttia:

Askartelin itte kirjoitti...

Kauniita sukkia.

Minttu kirjoitti...

Kauniit sukat olet neulonut!
Ja noin monta paria.
Kymmenen vuotta sitten neuloin kaikille sukulaisille paksusta langasta (tulivat noeasti valmiiksi :D)villasukat joululahjaksi. Sen jälkeen en ole sukkia neulonut kokonaan valmiiksi...! Liika taisi olla liikaa. :D

Mukavaa alkuviikkoa!

Irmastiina kirjoitti...

IHANAT sukat..

Amalia kirjoitti...

Sukat ovat kauniit. Sellaista tää elämä on, että lapset menee meistä ohi. Ainakin meillä ainut poikani täyttää pian 40 ja itse oon vasta kuureksantoista tai korkeintaa 35:)
Kaikkeen tottuu, jopa siihen hiljaisuuteen.

MaMMeli kirjoitti...

Noin suloisia sukkia ole pitkään aikaan nähnyt <3 Haleja ja polven paranemisia sinulle <3

Kirsikka kirjoitti...

Kertakaikkiaan kauniita sukkia. Toivotaa polven parantumista.

Mörökölli kirjoitti...

Ssssuloisia sukkia. Minä en olekaan koskaan tehnyt tiimalasikantapäätä :)

Marika kirjoitti...

Kertakaikkisen ihanat villasukat!!Mää en myös raaskis käyttää... :))
Tsemppiä polven kanssa!Toivottavasti saat helpotusta!

TeSa kirjoitti...

\O/
\0/

Hurraa sinä!Upeita sukkia, kauniita.

Nina kirjoitti...

Oi, kiitos, kiitos kaikille!!
Olen aivan yhtä hymyä täällä teidän kehuistanne sukkiani kohtaan!

Polvioperaatiota pelkään, mutta pakko, mikä pakko.

Merja K kirjoitti...

Onpa kauniita, tuo taito minunkin pitäisi opetella :)

Pikaista paranemista!

Leena kirjoitti...

Kauniita sukkia, omako on malli, en ainakaan minä ole missää nähnyt noin suloisia sukkia.
Paranemista toivottelen!

Susanne kirjoitti...

Kauniita sukkia! Mietinkin että mitenkähän noin kauniita sukkia raaskii edes käyttää.
Pikaista paranemista polvelle!

Nina kirjoitti...

Kiitos ilahduttavista kommenteistanne!
Omasta päästä tuo malli on, mielelläni aina hiukan improvisoin kaikkea ja nyt syntyi tällaista ;-D

Rahkasammal kirjoitti...

Kauniita, lämpimiä sukkia olet kutonut. Kyllä noissa jalat viihtyvät! :)

Sirkka kirjoitti...

Sukat...kauneimmat mitä olen nähnyt korulaatikossa niitä ei kannata pitää vaan jaloissa, joissa niitä voi alati ihailla<3 niin kauniit<3
voisin kirjoittaa tähän sata ja tuhat sanaa kauniit!<3
ja olet myös sitkeä, mutta onneksi olit koska muuten emme olisi nähneet näitä kauneuksia.

Poikasi lähti armeijaan...kaikkea hyvää hänelle toivotan ja pian tulee lomille ja jälleennäkemisen riemu koittaa<3

Polvelle pikaista paranemista ja
hyvää mieltä sinulle tähän alkaneeseen päivään, kuin myös suloiselle Kertullesi pus<3

Amalia kirjoitti...

Ihania suloisia villasukkia, tosi kauniita!!

Nina kirjoitti...

Kiitos kauniista sanoistanne blogiystäväiseni! <3

Hymytyttö kirjoitti...

Voi itku, miten ihania!!!!