tiistai 11. joulukuuta 2012

Joulupallo paperimassasta


Askartelin, kuopuksen joskus aikanaan saamasta karkkipallosta, joulupallon. 

 

Tekniikkana on paperisuikaleista vedessä liotettu massa, josta olen aina silloin tällöin jotakin tehnyt.



Koristeeksi liimailin vesiohenteisella liimalla ns. decoupace-tekniikalla jouluisesta servetistä kuvia. Liimapisaroihin sirottelin kimalletta.
Kivan servettipaketin löysin Tiimarista.

 




Jouluisia askarteluja olisi kiva tehdä enemmänkin, mutta nyt en vain ole saanut aikaa otettua siihen. Joululeipomukset odottelevat myös tekijäänsä, ehkäpä tällä viikolla saan piparit ja kuivatkakut vielä leivottua. Ensimmäinen piparisatsi tuli tosin jo syötyä.
Jonkin verran on surua ilmassa, kun äitini vanha koiruli kuoli. Jaksoi elää melkein 15 vuotiaaksi, rodultaan pienimünsterinseisoja. Pojat olivat vielä pikkupoikia, kun koira hankittiin, joten se oli todella tärkeä sekä luotettava eläinystävä perheellemme ja ansaitsee tämän kirjoituksen tässä postauksessa täysin.

Elämän vain on jatkuva näistä suruista huolimatta ja jatkuuhan se.

9 kommenttia:

Tylsä Mörökölli kirjoitti...

Iiiihana pallo!!! Koiran menettäminen on erittäin kova paikka,tosi surullista teille monelle :´( Eikä sitä oikein usko pitkään aikaan. Kohta tulee vuosi, kun me menetimme Jorman ja vieläkin kuulen hänen haukkuvan joskus, ja kun rapuilta kuuluu töminää, niin ensimmäinen mielle on, että Jorma tulee ;)

Vilma kirjoitti...

Kauniit joulupallot teitkin.

Koiran menetys on iso suru. Tiedän.

Leena kirjoitti...

Kauniita, hempeitä joulupalloja!
Meidän koira eli kolmetoistavuotiaaksi. Tiedän tunteen.

mate kirjoitti...

Ei voi ssanoa muuta kuin, että aivan ihana joulupallo:)
Tiedän hyvin tämän surun tunteen, mikä aiheutuu lemmikin menetyksestä.
Jälkeenpäin on kuitenkin mukava muistella lemmikin tekosia ja kommelluksia, meillä ainakin;)

Hanne kirjoitti...

Ihana idea:)
En ole minäkään vielä leiponut, mutta onhan näitä päiviä.
Joulukortteja vasta väsäilen joulumusiikkia kuunnellen.
Surullista rakkaan lemmikin poismeno, tiedän kokemuksesta tuon tunteen.

Kirsikka kirjoitti...

Kauniita askarteluja . Paperimassasta sais tehtyä monenlaista kun sais vain aikaseksi

Nina kirjoitti...

Kiitos kauniista sanoistanne!
Ei uskoisi, miten kovasti voikaan surra uskollisen lemmikin kuolemaa.

Mari kirjoitti...

Onpa ihana joulupallo!
Koira on tosiaan ihan perheenjäsen, suru tulee varmasti...

Ronja Ryövärintytär kirjoitti...

Täältä löytyikin todella ihana blogi <3 mukavaa talven jatkoa sinulle :)