maanantai 7. syyskuuta 2009

Puolukkaa ja tatteja

Yllätyin kovasti, kun poikkesimme reilun viikon paussin jälkeen mökillä, että ihan pihamaalle oli kasvanut ihka oikeita herkkutatteja. Olen niin monesti miettinyt, miten maastomme kyllä vaikuttaisi suotuisaksi herkkutateille, mutta näinä 10:nä vuotena, joka kesäpaikkamme on meillä ollut, ei ole yhtään herkkutattia näkynyt. Alkuvuosina sain runsaasti lampaankääpää, mutta kuusimetsän harvennuksen myötä, ne ovat valitettavasti hävinneet.


No, eipä muuta, kuin keräämään herkut talteen ja pannullehan nuo päätyivät sipulin kera ja siitä edelleen herkullisiin uunileipiin.

Takaisintulo matkalla poikkesimme vielä puolukkaan paikkaan, jonka olin bongannut kesänaikana ja kylläpä sitä puolukkaa olikin. Puolessa tunnissa saimme 10 litran astian täyteen.



Puolukat olivat todella suuria ja meheviä.


Nämä sitten taas päätyivät pakkaseen ja sokerin kanssa survokseen.


Ja täytyihän sitä vispipuuroakin tehdä.
Terkkuja vaan keskimmäiselle pojalle sinne Kuopioon, että tätä teen sitten ihan sinua varten, kun tulet seuraavan kerran käymään ! :) Johan tuo kyselikin vispipuuron perään ;)


Puolukassa ollessani törmäsin tällaiseen todella kauniiseen jäkälään vai liekö jokin sammallajike (?). Näytti aivan pieniltä pallotuijilta.


Ja täytyyhän tähän loppuun vielä kukat liittää. Toin mökillä kasvattamiani auringonkukkia maljakkoon. Onhan pienoinen juhlaviikkokin, kun kuopuksella nimppärit ja keskimmäisellä synttärit! :) Onnea paljon!


Iloisia marjastus- ja sienestysretkiä kaikille piipahtajille!

20 kommenttia:

Una kirjoitti...

Voi miten onnellisia kuvia. =)
Näitä katsellessa tuli taas hyvä mieli. =)

Tilu kirjoitti...

Todella pulskia puolukoita!
Pitää varmasti itsekin käväistä metsässä joku päivä, tänä vuonna ei kuulemma ole niin paljoa hirvikärpäsiäkään.

Vuokko kirjoitti...

Makoisan mehevännäköisiä punaposkia. Juuri kävin eilen katsastamassa, miltä lähimetsän puolukat näyttää. Ihan vielä ei olleet satakypsiä, mutta ihan pian. Odotellessa niiden kypsymistä ehtii vaikka kranssin tehdä puolukanvarvuista :))

Pajupirtti kirjoitti...

Mainiot luonnon antimet ovat sinua ootelleet mökkimetsällä.
Mahtavan tattiherkunkin olet väsännyt.
Puolukkainen marjapuuro, nam ja eikun sokeria päälle.
Onnitteluja sinne sankareille.
Meidän nuorimmainenkin viettelee synttäreitä torstaina.Joten juhlatuulella ollaan täälläkin.
Puolukanpirtsakoita ja aurinkoisia päiviä toivottelee
Kaisa

Sari kirjoitti...

Nam! Kun saisikin metsäsieniä ja puolukoita. Täällä niistä voipi vain unelmoida.

Nina kirjoitti...

Una;
Ihanaa, kiitos Una kauniista sanoistasi!:)

Tilu;
Eikös olekin pulskia puolukoita ja kyllä oli ilo niitä poimia!:)

Vuokko;
Odottelehan vaan, kyllä ne pian ovat kypsiä. Ja puolukkakranssi onkin mukava puhdetyö!:)

Pajupirtti;
Kyllä olinkin aivan tohkeissani, kun tatit huomasin :))
Puolukkainen vispipuuro on herkkua.
Kiitos onnitteluista, menevät perille! Onnea myös sinun lapsosellesi!:)

Sari;
Nameja ovat nämä Suomen metsän antimet ja iloissani niitä poimin!:)

pioni kirjoitti...

Puolukkaan pitäis mennäkin joku päivä. Mutta meille taitaa riittää ihan vain muutama litra.

Marge kirjoitti...

No, olipas mukavaa, kun sai noin helposti meheviä sienileipiä...;)Ihan omalta pihalta vain napsia:)
Vispipuuro on NAM!!:)
Kauniita kuvia jälleen!!:)

Sussi kirjoitti...

Upeita kuvia syksyn sadosta! ja sieniherkkuja suoraan omalta pihalta, kadehdittavaa.

Meillä on tullut lähimetsiin paljon suppilovahveroita, tänä vuonna tuntuu olevan hyvä sienisyksy.

Susanne kirjoitti...

Ihania kuvia! Kauniita ja herkullisia!
Kun lapset olivat pieniä tein usein vispipuuroa kun siitä niin tykkäsivät:)

miiah_ kirjoitti...

Ompa herkullisen näkösiä kuvia :) aivan tuli vesi kielelle tuosta vispipuurosta...

Nina kirjoitti...

Pioni;
Puolukkaa on niin helppo poimia, että se on suorastaan ilo.
Meillä syödään puolukkasurvosta lähes joka päivä.

Marge;
Oli kyllä tosi kiva sienestää näin helposti, kun ihan pihamaalla nököttivät.

Sussi;
Tänä vuonna tosiaan tulee paljon marjoja ja sieniäkin. Helppoja herkkuja ovat.

Susanne;
Vispipuuro on lasten herkkua ja meillä etenkin keskimmäinen poika on tykännyt siitä eritoten.

Miiah;
Kyllä vispipuuro on hyvää ihan aikuiseenkin makuun. Ja kauniin väristäkin se on.

---

Kiitos kaikille mukavista kommenteista!:)

Jossu kirjoitti...

Syksyinen tunnelma sun kuvissa. Ja kyllähän syyskuussa alkaa syksy jo olla.

Puolukkaan kanssa suunnitelen lähteväni. Sienet jätän keräämättä kun en niitä tunne.

Sirkka kirjoitti...

Herkkutatit suoraan pannulle omasta pihasta, mikä voisi olla parempaa!

Todella suuria puolukoita ja ihanan suloisen väristä puuroa...vesi kielelle ja kieli rullalle!:)

Ilmankos olet niin energinen, kun terveellistä ruokaa syöt ja aatteles ilmaista, kyllä sitä mielellään koppaan kerää, samalla saa liikuntaa ja mikä ihaninta raitista ilmaa, jonka myötä samalla ihaillet luonnon kauneutta!

Sinulla taitaa olla hymykuopat!:)

Sirkka kirjoitti...

Onnittelut lapsillesi Merkkipäivän johdosta!!

Sari kirjoitti...

Ensimmäinen kertani täällä ja olen todella ihastunut tunnelmaan. Kiitos!

Anonyymi kirjoitti...

puolukoita on todella paljon tänä vuonna. olisi hauska tietää mikä tämä ihan pienen tuijan näköinen kasvi on . terveisin pike

Nina kirjoitti...

Jossu;
Syksyinen tunnelma on kuvissa, vaikkakin ihan mukavilta kelit ovat nyt vielä vaikuttaneet :)

Sirkka;
Kyllä nautin kovasti näistä ihanista luonnonantimista ja vielä vähällä vaivalla niitä saa poimittua.
Suu hymyssä täällä puuroa nautiskelen.
Kiitos onnitteluista, kerron eteenpäin sankareille!:)

Sari;
Mukavaa, kun piipahdit ja kiitos kommentistasi!:)

Pike;
Eipä kukaan ole vielä arvuutellut tuon pikkukasvin nimeä. Todella nätteinä pikku mättäinä se kasvaa.

-kati- kirjoitti...

Niin on metsät ja maisemat täynnä aarteita!

Nina kirjoitti...

Kati;
Näin on, että aarteita ovat!:)