Pyhä-tunturi

Terveiset Pyhä-tunturilta/Luostolta!
(Kuvat suurenevat niiden päällä klikkaamalla)



Lomaviikko hurahti vauhdilla lumisissa maisemissa. Pakkasta oli siedettävästi, onneksi.



Tässä siis kuvapläjäyksiä reissulta.




Luontokeskus



Kollaasi majapaikastamme.



Pyhän tunturikirkko.

Teeriparvia oli useita koivujen latvoissa syömässä silmuja.

Kutimet täytyi matkalla kaivaa esiin ja neuloin äidilleni 

kynsikkäät/ranteenlämmittimet 7-veljeksestä tuomisiksi.

Enpähän olekaan muita käsitöitä vielä tämän talvenaikana saanut aikaiseksi.

Kerttukin viihtyi matkalla hyvin!

 

Pakkasterkuin!

Talvi

Uusi läppäri on viimein ostettu ja tässä harjoittelen sen kanssa postausta. Jollakin tavalla pitäisi vielä vanhat kuvatiedostotkin saada siirrettyä talteen vanhalta koneelta. 

Talvi se sitten viimein saapui tänne kaakonkin kulmalle. Pakkanenkin jo vähän paukutellut nurkissa ja takassa tulta pidelty harva se päivä. Lunta on sellainen kymmensenttinen höytyväkerros, mutta sekin jo valaisee maisemaa ihan kiitettävästi.

Kaikki joulun rippeet pakkailtu pois uutta joulua odottelemaan.

Kevätkukkasia en ole vielä ostellut, muutoin kuin tämän vehreäisen rönsyliljan, kun niin pöyheän ja elinvoimaisen näköisenä houkutteli kaupan hyllyllä.

Yli puolenvälin ollaan jo tammikuuta, 

eikä ole kuin pieni hyppäys, niin ollaan helmikuussa.

Uusi vuosi

Oikein Hyvää Uutta Vuotta!

Vuodet tuntuvat kiitävän paljon nopeammin,

 mitä vanhemmaksi tulee.

Joulu sujui perheen kera rauhallisesti, kuten vuodenvaihdekin. Lunta ei ollut, vaan vettä satoi.

Meillä ei vieläkään uutta läppäriä, joten pojan koneelta tämäkin postaus.

Tänään on satanut muutaman millin lumikerroksen, mittari kuitenkin nollan tietämissä edelleen.

Joulua vielä muutama päivä eli loppiaiseen saakka, jolloin kuusi saa siirron pihan perälle.

Osan koristeista olen jo pakkaillut  pois. Jotakin jätän, koska tykkään fiilistellä vielä ihan omassa rauhassa, kunhan lapset lähtevät nyt viikonlopun aikana omiin ympyröihinsä, ainakin vähäksi aikaa.

Olin ollut ainakin pikkuisen kiltti, koska pukki muisti minua kivoin kirjalahjoin.

Pari puutarhakirjaa.

Vuoden 2013 Finladiavoittaja, jonka luinkin jo. Olipa siinä opus täynnänsä nippelisiä yksityiskohtia, lähes väsymiseen asti. Lukuteknillisesti mielestäni raskas ja keskittymistä vaativa, eikäpä tietous Venäjän historiasta Stalinin ajoilta olisi ollut pahitteeksi ennen lukemista. Riikka Pelolla vankka tietopohja asiaan, se on selvä.

Tammi- helmikuu on minulla sellaista levon ja hiljaisuuden aikaa. Tiedossa ei mitään ihmeempiä.

Kavihörhöily-ystävien kanssa ehkä treffaamme ja siemenluetteloita selaamme.

Toivotaan uudelta alkaneelta vuodelta

 lempeyttä ja virkeyttä!