Ruusuja vaahteranlehdistä

Löysin kivan linkin vaahteranlehdestä tehtyihin ruusuihin, jonne pääset tästä. Tätä tekniikkaahan voi käyttää muihinkin suuriin lehtiin.

Suihkautin lehtiin ja ruusukkeisiin hiukan lakkaa kokeillakseni pidentäiskö se lehtien freesiyttä ja etteivät käpristyisi.

Risuista, tosin melko kuivista, tein oheisen kartion ulkoportaiden pieleen.

Kokeilkaahan tehdä vaahterasta ruusukkeita, niiden lehdissä riittää paljon kauniita syysvärejä :)

Minttuhyytelöä ja muuta syksynsatoa

Tämä syyskuu on ollut, ainakin tähän asti, varsin kaunis ja lämminkin. Näin marjaisaa kesää ja syksyä en toista ihan heti muistakaan. On ollut ilo säilöä kaikenlaista herkkua talven varalle.

Ensimmäistä kertaa kokeilin tehdä minttuhyytelöä pihassa kasvavasta värimintusta ja aika veikeän makuista siitä tulikin. Minttuhyytelöhän on hyvää liharuokien, kuten mm. lampaan kanssa, mutta tämä värimintusta tekemäni hyytelö ei ole niin vahvan mintun makuista, joten se sopii oikein hyvin vaikkapa keksien, kuten cream crackerin kera vaikkapa juustolautaselle.
Ohjeen hyytelöön sain täältä.

Pihlajanmarjoista suunnittelin myös tekeväni vielä hyytelöä, elleivät linnut ehdi niitä popsia ensin. Se ei ole ihan kaikkien herkkua, mutta teenpä sitä oikeastaan sen vuoksi, kun kuopus oikein ehdotti :), saapas siis nähdä mihin asentoon suunsa menee, kun sitä maistaa ;)

Luumuja on tullut ahmittua ihan niin paljon, että vatsakin jo hiukan pulpahtelee, mutta hyviä ne vaan ovat.

Illat hämärtyvät ja pimenevät vauhdilla ja on mukava sytytellä pihalle tuikkuja sekä kynttilöitä pientä valoa ja tunnelmaa tuomaan.

Puolukkaa ja tatteja

Yllätyin kovasti, kun poikkesimme reilun viikon paussin jälkeen mökillä, että ihan pihamaalle oli kasvanut ihka oikeita herkkutatteja. Olen niin monesti miettinyt, miten maastomme kyllä vaikuttaisi suotuisaksi herkkutateille, mutta näinä 10:nä vuotena, joka kesäpaikkamme on meillä ollut, ei ole yhtään herkkutattia näkynyt. Alkuvuosina sain runsaasti lampaankääpää, mutta kuusimetsän harvennuksen myötä, ne ovat valitettavasti hävinneet.

No, eipä muuta, kuin keräämään herkut talteen ja pannullehan nuo päätyivät sipulin kera ja siitä edelleen herkullisiin uunileipiin.

Takaisintulo matkalla poikkesimme vielä puolukkaan paikkaan, jonka olin bongannut kesänaikana ja kylläpä sitä puolukkaa olikin. Puolessa tunnissa saimme 10 litran astian täyteen.

Puolukat olivat todella suuria ja meheviä.

Nämä sitten taas päätyivät pakkaseen ja sokerin kanssa survokseen.

Ja täytyihän sitä vispipuuroakin tehdä.
Terkkuja vaan keskimmäiselle pojalle sinne Kuopioon, että tätä teen sitten ihan sinua varten, kun tulet seuraavan kerran käymään ! :) Johan tuo kyselikin vispipuuron perään ;)

Puolukassa ollessani törmäsin tällaiseen todella kauniiseen jäkälään vai liekö jokin sammallajike (?). Näytti aivan pieniltä pallotuijilta.

Ja täytyyhän tähän loppuun vielä kukat liittää. Toin mökillä kasvattamiani auringonkukkia maljakkoon. Onhan pienoinen juhlaviikkokin, kun kuopuksella nimppärit ja keskimmäisellä synttärit! :) Onnea paljon!

Iloisia marjastus- ja sienestysretkiä kaikille piipahtajille!

Huutonetistä

Huutonetistä löysin huudettavaksi ihania uusia käsintehtyjä kodin somisteita, joita en vain voinut vastustaa...

Nämä käsityöt ovat kaikki eri valmistajilta, mutta sopivat oikein hyvin yhteen.

Oheinen leikkuulauta onnenkakun reseptillä kulkeutuu mökille, kuten tuo suuri pellavasydänkin.

Pieni romanttinen ripaus tuli näin sisustukseen. Pidän kovasti kaikesta pellavaisesta.



Syyskuuhun siirryttiin lämpimällä säällä. Saa nähdä, kuinka kauan jatkuvat näin kivat kelit. Vettä tosin aina välillä ripsauttaa, mutta sehän kuuluu asiaan.

Kaunista syyskuun alkua!

Hääpäivämatkailua

Tänä vuonna teimme hääpäivämatkan Mikkeliin ja siellä ensin lounaalle Kenkäveroon, joka on Suomen suurin ja kaunein pappila ihatuttavine miljöönein. Alueella sijaitsee käsityöputiikkeja, joista on mukava ostaa jotakin kotiintuomista sekä hyvin hoidettu hyötypuutarha kesäkukkineen. (Klikkaa kuvat suuremmaksi.)

Sen jälkeen suuntasimme Anjan Puistoon, joka on aivan ainoa laatuaan harvinaisine kasveineen ja lukuisine suihkulähteisine lampineen. Täytyy nostaa kyllä hattua tuo ahkeralle naiselle, joka on itse muokannut 7 ha:n alueen niin kauniiksi puistoksi. Oli ihana käyskennellä rauhoittavassa maisemassa. Suosittelen! :)

Ja tässä tämä edellisessä postauksessa mainitsemani ystäväni isän maalaama taulu urpiaisista ja punatulkuista. Siitä tuli nyt meidän hääpäivälahjamme.

Lämmintä elokuun loppua!

Pallohortensia

Pallohortensia alkaa olla kukkeimmillaan ja oksat oikein notkuvat suurista kukinnoista. Kukkimista on kestänyt jo muutama viikko.

Tämä hortensiani on vielä nuori eli viime vuonna ostettu. Olen yllättynyt, että näinkin suuresti nuori taimi kukkii.

Minulla on ollut vuosia ns. se tavallinen syyshortensia, mutta joku tauti ne vei ja päätin kokeilla tätä versiota. Vielä tekisi mieli hankkia mustilanhortensia.

Iloitaan tämän loppukesän kauniista kukkijoista!

P.S. Huomenna menen ostamaan ystävättäreni isän maalaaman kauniin taulun urpiaisista. Ihastuin siihen täysin hänen heinäkuisessa näyttelyssään ja ajattelininkin, että jos sitä ei kukaan muu varaa, niin minä mieluusti ostaisin sen ja niinhän siinä kävi, että minulle se taulu lintusineen nyt matkaa :))

Vadelmia

Tänä vuonna vadelmia tulee runsaasti.

Rauhaisalla mökkitiemme varrella, on melkoiset apajat tätä luonnon makoisaa antia ja olenkin innolla sitä poiminut pakkaseen. Oikein huvittaa, kun juuri toissa päivänä komusin niissä puskissa ja astiat, mihin kerätä, loppuivat kesken, niin ei auttanut muuta kuin ahmia suuhun lopulta, kun en malttanut jättää pensaisiinkaan kypsinä putoilemaan. Kyllä olivat makeita ja niin aromikkaita.

Yhteishyvä-lehden "Ruokamaailma" -liitteestä otin ohjeen piirakkapohjaan;

100 g margariinia
1/2 dl sokeria
1 kananmuna
1 dl grahamjauhoja
1dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

- Ensiksi margariini ja sokeri vaahdotetaan ja siihen lisätään kananmuna ja sen jälkeen kuivat aineet.

Vadelmiin sekoitin sokeria ja 1 1/2 rkl perunajauhoja.
Paisto 200 asteessa noin puolisen tuntia.

Kokeilkaahan helppoa reseptiä mieleisimmillä marjoilla, nyt kun ne ovat parhaimmillaan!

Betonista koristeita

Näitä betonitekeleitä tein muutama kesä sitten mökillä, kun mies piippua muurasi. Käytin töihini laastijämät, jota mieheltä jäi aina päivän päätteeksi muuraustähteiksi. Niin piipusta tuli melkein 6 metrinen ja sitä muurailtiin useampi päivä. Aluksi en meinannut keksiä, mitä siitä kokeilisin tehdä, kunnes alkuun vähäisistä laastin jämistä pyörittelin palloja ihan kokeeksi ja kun mieheltä jäi isompi satsi, kokeilin tehdä betonivadin ja ihan kivastihan se onnistui näin ruovimmastakin materiaalista.

Vati syntyy, kun kaataa laastin muovivatiin ja painaa sen päälle hiukan pienemmän vadin. Sen jälkeen antaa sen jämähtää sekä kuivua seuraavaan päivään ja sitten poistaa vadit.

Kiva on laittaa vettä astiaan ja koristella sitä, vaikkapa kukkasin ja iltasella tuikuinkin.

Vuohenputki

Vuohenputki, pihamme vitsaus, jota olen saanut nyhtää ja nyhtää sitkeänä rikkaruohona pois, nousee nyt kukkimaan viereisellä tyhjällä tontilla. Tokikin siitä saa kauniita kimppuja sidottua, etenkin hieman nuppuisista kukinnoista, jotka eivät ihan heti maljakossa karise.

Olen huomannut, että näin heinäkuulla siitä poimitut kukkavarret ovat kestävämpiä, kuin aivan juhannuksella auenneet. Voi tuo olla myös vain omaa "mutu"-tuntuntumaakin.

Vuohenputken nuoria lehtiä voi mainiosti käyttää salaateissa.

Ihanaa aikaa on kesä luonnonkukkineen kaikkineen. Luonto suo meille niin kaunista katseltavaa.

Mökin kesäkeittiö

Hei!

Kesälomalla ollaan oltu tässä pari viikkoa ja se onkin mennyt työntouhussa mökkimme kesäkeittiön loppusilauksen ja käyttöönoton parissa.

Jotenkin kallistuin hyvinkin perinteiseen siniruutuun tämän kesäkeittiön sisustamisessa.

Öljylamppu oli aivan ehdottomasti saatava.

Kesäkeittiön kuistilla kukkii mieheni äidin alulle laittamat samettiruusut, kiitokset anopille hyvistä taimista! :) Ja sekaan istutin bellistä sekä maahumalaa.

Iloa kesäkokkauksiin tällä kertaa postauksessani toivottelen! :)